Projektijohtamisen viisi haastetta

Onko projektijohtaminen jotenkin erilaista verrattuna mihin tahansa muuhun johtamiseen? Eikö mitä tahansa johtamismetodia voi soveltaa myös projektijohtamiseen?

Projekti on kertaluonteinen työponnistus ainutkertaisen tuotteen, palvelun tai lopputuloksen aikaansaamiseksi. Vertailukohtana projektille prosessimuotoista tekemistä toistetaan määrättömiä kertoja. Esimerkiksi kappaletavaratuotannossa tai palveluprosesseissa pyritään vakioimaan prosessi ja toistamaan sitä samankaltaisena siten että prosessin lopputulos on vakioitu. Prosessimuotoisessa tekemisessä ainutkertaisuus lopputuotteessa on yleensä laatupoikkeama, joka voi johtua heikosta prosessista. Prosessiin voidaan palata, sitä voidaan säätää ja kehittää esimerkiksi välivarastoja optimoimalla tai laitteiden suorituskykyä ja toleransseja säätämällä.

Alla viisi projektin ainutkertaisesta luonteesta johtuvaa erityispiirrettä, jotka määrittelevät millaisia ohjauksen ja johtamisen menetelmiä, käytäntöjä ja välineitä projektijohtamisessa kannattaa käyttää:

  1. Ainutkertaisuuden haaste – Kuinka onnistua ensimmäisellä kerralla?
    Projekti toteutetaan vain kerran. Toisin kuin prosessimuotoisessa tekemisessä, jossa on mahdollista palata säätämään ja kehittämään prosessia, projektissa meiltä odotetaan onnistumista ensimmäisellä kerralla. Toista yritystä ei ehkä koskaan tule. Projekti pitää suunnitella niin, että siinä onnistutaan. Projektisuunnitelmassa kuvataan projektin toteutuksen prosessi. Suunnittelu on toteutuksen simulaatio, siinä läpikäydään ja testataan projektin toteutettavuus. Toteutustapaan varataan uudelleensuunnittelua ja iteraatioita niin, että alkuperäistä suunnitelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa ja säätää.
  2. Muutosten hallinnan haaste – Kuinka osua liikkuvaan maaliin?
    Mitä paremmin projektin lopputulos ja tavoitteet kyetään kuvaamaan ennen projektiin ryhtymistä, sitä helpommin ne saavutetaan. Hyvin usein tavoitteita ei kuitenkaan voida täysin kiinnittää ennen projektia tai ainakin lopputuloksien vaatimuksiin ilmenee tarkennuksia ja muutoksia projektin toteutuksen aikana. Usein tavoitteiden ymmärrys tarkentuu toteutuksen aikana. Voi myös käydä niin, että projektin aikana maailma ja sen mukana tavoitteet muuttuvat. Projekti ei välttämättä tuota hyödyllisiä lopputuloksia pitämällä härkäpäisesti kiinni alkuperäisistä tavoitteista. Projektilla pitää siis olla kyky omaksua muutoksia tavoitteisiin, lopputuloksiin ja työsuunnitelmaan hallitulla tavalla.
  3. Epävarmuuksien hallinnan haaste – Kuinka selvitä hypystä tuntemattomaan?
    Epävarmuuksia tai riskejä hallitaan lähes kaikissa johtamisympäristöissä. Projektin johtamisessa avointen asioiden, epävarmuuksien, riskien ja ongelmien löytäminen ja niihin oikealla tavalla reagointi korostuu. Vaikka projekti olisi kuinka hyvin suunniteltu, on projektin toteutus kuitenkin polku, jota kulkiessa päätepistettä ei nähdä tarkasti. Projektin toteutukseen vaikuttaa aina useat ulkoiset muutokset.
  4. Organisoinnin haaste – Kuinka motivoida projektiryhmä ilman linjaesimiehen auktoriteettia ja palkitsemisjärjestelmiä?
    Projektiorganisaatio kootaan suorittamaan projekti. Se on väliaikainen organisaatio, joka luodaan projektin alussa ja puretaan projektin päättyessä. Projektiin osallistuvilla henkilöillä saattaa olla muitakin vastuita, kuten oman linjaesimiehen antamia tehtäviä tai rinnakkaisia muita projekteja. Projektiorganisaatiolla ei ole valmiita johtamismenetelmiä ja käytäntöjä kuten linjaorganisaatiolla, jolla on ollut vuosia aikaa kehittää kokouskäytännöt ja henkilöillä on ollut aikaa tutustua toisiinsa ja sovittaa vastuut osaamisten mukaan.

    Projektissa johtamiskäytännöt luodaan projektin koon ja vaatimusten mukaan tarkoituksenmukaisella tavalla. Organisoituminen on haaste, mutta myös mahdollisuus, koska projekti voi valita juuri tarpeeseensa sopivat menettelyt, käytännöt ja ohjauksen välineet.

  5. Yli organisaation rajojen johtamisen haaste – Kuinka yhdistää organisaatiot ja kulttuurit?
    Usein projektiin osallistuu henkilöitä useasta eri organisaatiosta tai projektin tekemistä pitää ohjata ja hallita yli organisaatiorajojen. Projektiin kootaan henkilöitä eri organisaatioyksiköistä, siihen osallistuu toimittajia ja alihankkijoita. Työtä ja tuloksia pitää kyetä vastuuttamaan ja seuraamaan yli organisaatiorajojen. Esimerkiksi alihankkijan työsuoritusten ja valmistumisen seuranta saattaa olla vaikeaa, kun ollaan fyysisesti eri paikoissa eikä projektipäälliköllä ole näkyvyyttä alihankkijan organisaatioon.

    Tämän haasteen voittaminen vaatii avoimen kulttuurin sekä selkeän viestinnän ja johtamisen mallin. Lopputulokset paloitellaan töiksi ja töille määritellään yksiselitteiset vastuut. Säännöllisten projektikokousten tai muun riittävän tiheän viestinnän avulla varmistetaan tilannetiedon kulku organisaatiorajojen yli.

Mainokset

3 vastausta artikkeliin “Projektijohtamisen viisi haastetta”

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s